23. elo, 2016

Elokuun 2016 valtuusto: sopimukset pitivät

Kangasalan elokuun valtuustossa oli kaksi isoa asiaa, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon osakassopimus ja palvelualoite. Molemmat hyväksyttiin perinteisten yhteistyökumppaneiden kokoomuksen ja Sdp:n tahdon mukaisesti.

Keskuspuhdistamon osakassopimus takaa Tampereen täydellisen määräysvallan jätevesimonopolissa. Palvelualoite täydentää kokoomuksen tavoitetta yhtiöittää, ulkoistaa ja yksityistää Kangasalan palvelutuotanto. Tavoitteena on Pyhtään malli, jossa vain lakisääteiset tehtävät hoidetaan kunnan omana työnä.

Ensimmäinen lista-asia oli tekonurmikentän rakentaminen Suoraman kentälle. Kustannusarvio on 1,1 miljoonaa euroa. Vihreiden Nina-Carita Säpyskä hehkutti kentän puolesta, samoin demarien Anne-Mari Thomassen, joka kuitenkin kyseli kustannuksista. Kysyin samaa ja ihmettelin rahasummaa. Runsaalla miljoonalla ylläpidettäisiin terveyskeskuksen viikonloppupäivystystä 22 vuotta, ja jakamalla rahaa tasaisemmin olisi vältytty Suoraman kirjaston ja Pohjan terveysaseman lakkauttamisilta. Virkamiehet vastasivat, että valtionapuja tekonurmikentälle on luvassa.

Kokouksen ehkä tärkein asia oli Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon osakassopimuksen hyväksyminen. Rahaa Kangasala sijoittaa Tampereen Sulkavuoren hankkeeseen ainakin 22 miljoonaa euroa. Kysyin ostettiinko sika säkissä, kun Kangasalan valtuusto päätti viime keväänä liittyä osakkaaksi näkemättä osakassopimusta? Tarjolla oleva osakassopimus ei täytä demokraattisen päätöksenteon kriteereitä. Se pitäisi neuvotella paremmaksi.

Jätevedet pitää tietenkin puhdistaa, mutta miksi mitään muita hallintomalleja, kuten kuntayhtymää tai osuuskuntaa ei edes harkittu? Ja jos osakeyhtiö oli välttämätön, voisiko osakassopimukseen edes kirjata hinnoitteluperiaatteita ja vähemmistöosakkaiden suojaa?

Jätevesipuhdistamo on sähkölaitoksen ja vesilaitoksen tavoin monopoli. Osakeyhtiöt on tarkoitettu markkinakilpailun oloihin. Sähkön- ja vedenjakelussa sekä jätevesien puhdistamisessa ei ole kilpailua. On vain yksi hana ja viemäri. Omistajalla on monopolissa täydellinen määräysvalta hinnoitteluun eikä valinnanvapautta ole, koska ei ole kilpailua.

Monopolissa tuotteen hinnasta tulee tosiasiallisesti vero. Vesi- ja jätevesimaksuja kutsutaankin aiheellisesti piiloveroksi. Kunnissa ja valtiossa veronmaksu on pakollista. Vastineena on poliittinen demokratia. Verovarojen käytöstä päättää vaaleilla valittu valtuusto tai eduskunta. Päätöksenteko on lailla säädetty julkiseksi, jotta veronmaksajat voivat valvoa heiltä perittyjen verojen käyttöä. Osakeyhtiössä tämä ei toteudu. Valtaa käyttävät hallitus ja toimitusjohtaja, jotka ovat vastuussa vain omistajille. Päätöksenteko voidaan julistaa salaiseksi liikesalaisuuteen vedoten. Hallituksen esityslistoja ei lähetetä tiedotusvälineille, eivätkä toimittajat pääse kokouksiin.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakkeista Tampere omistaa 71,2 %. Yli kahden kolmasosan enemmistö antaa diktaattorin vallan. Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi kukin muutaman prosentin osuudella ovat maksajia ja kuunteluoppilaita. Yhtiön hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista Tampere nimittää viisi. Nämä viisi henkilöä päättävät veron kaltaisesta maksusta. Hallituksen puheenjohtaja on osakassopimuksen mukaan Tampereelta, samoin tilintarkastaja. Melkoinen hyväveli-järjestelmä! Jos joku pullikoi vastaan, osakassopimukseen on kirjattu miljoonan euron sopimussakko. Kangasalle se tarkoittaa 76500 euron sakkoa.

Keskuspuhdistamon kustannusarvio on yli 286 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset 11 miljoonaa euroa vuodessa. Osakeyhtiömuodon takia rahavirta on valtuustojen vallan ulottumattomissa. Keskuspuhdistamoa pyörittävät käytännössä samat henkilöt kuin surullisenkuuluisaa vesiyhtiö Tavase Oy:tä. Sen brändiä demokratia ei ole suuremmin kirkastanut. On syytä pelätä, että Tampere käyttää yksinvaltaisesti yli 2/3 omistusosuutta Keskuspuhdistamosta, kuten se on tehnyt Tavasessa.

Tämän perusteella tein muutosesityksen. Osakassasopimusta ei hyväksytä, vaan se palautetaan valmisteluun. Neuvotellaan parempi sopimus, jossa on vähemmistösuoja, jäteveden hinnan määräytymiskriteerit sekä §9 sopimussakko poistettu.

Seppo Talli (vas.) kyseli myös hankkeen demokratian perään, ja samoin vihreiden Tony Lähde, joka kannatti muutosesitystä. Kunnanjohtaja Oskari Auvinen vastasi kritiikkiin, että hinta ei kuulu osakassopimukseen ja yhtiö on osa Tampereen kaupunkikonsernia. Siksi hallituksen puheenjohtaja ja tilintarkastaja ovat Tampereelta.

Osakassopimus hyväksyttiin äänin 43-5. Vasemmistoliitto ja vihreät olisivat halunneet lisäneuvotteluja. Tero Linna ja Hannu Karppila (kesk.) äänestivät tyhjää.

MAL2-aiesopimus ja Maankäytön, infran ja palveluiden toteuttamisohjelma Kymppi olivat tiedoksiantoasioita. Jari Leino (PS) ja Timo Keskinen (kd.) sentään kyselivät kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon perään, koska Kangasala on jäljessä tavoitteesta.

Viimeinen lista-asia oli kokoomuksen valtuustoaloite palvelualoitteen käyttöönotosta Kangasalla. Kunnanhallitus oli hyväksynyt esityksen kokeilukaudeksi 1.10.2016-30.9.2017. Kokeilun takia asia tuotiin valtuustolle vain ”merkitään tiedoksi” -asiana.

Käytin puheenvuoron, jossa totesin, että palveluhaaste kuulostaa hienolta keinolta kunnan menojen pienentämiseksi. Yksityinen haastaa kunnan väittäen kykenevänsä tuottamaan palveluja halvemmalla. Palvelualoite on haastetta kevyempi versio, mutta tavoite on sama eli kunnan harkintavallan vähentäminen palvelutuotannon järjestämisessä. Ruotsissa se on toisinaan toiminut, mutta aiheuttanut myös surkeita epäonnistumisia, inhimillisiä kärsimyksiä ja suuria taloudellisia vahinkoja.

Ihmettelin miksi kunnanhallitus on hyväksynyt aloitteen yksimielisesti, myös työväenpuolueet demarit ja perussuomalaiset. Kysyin miksi päätösvalta siirretään pois valtuustolta ja kunnanhallitukselta kolmelle virkamiehelle. Kunnanhallituksen liite 45 sanoo yksiselitteisesti, että kun palveluhaaste on tullut, jatkotoimenpiteistä päättävät kunnanjohtaja sekä sivistystoimen ja teknisen keskuksen johtajat.

Kolmen virkamiehen vallassa on siis jatkossa arvioida kilpailutetaanko joku palvelu vai ei. Liitteessä pitäisi selvästi todeta, että lopullisen päätöksen tekee valtuusto. Päätösvallan keskittäminen harvoille ja valituille voi nopeuttaa päätöksentekoa, mutta samalla virhepäätösten riski kasvaa. Kun päätöksentekijöitä on enemmän, joukossa on aina joku, joka huomaa asioita, jotka jäävät piiloon yhdeltä tai kolmelta valitulta. Siksi demokraattinen päätöksenteko tuottaa lopulta ”pitkässä juoksussa” parempia tuloksia.

Miten voidaan varmistaa, että palveluhaasteen tehnyt yrittäjä on tehnyt liiketaloudelliset laskelmat oikein? Entä jos laskelmat on tehty väärin, kuka kantaa vastuun seurauksista?

Kokoomusryhmän aloitteessa väitetään, että Ruotsissa palvelualoite on johtanut ”tehokkuuden ja laadun parantumiseen” ym. yksityistämistä tukevia lauseita.

Ruotsissa on kymmeniä varoittavia esimerkkejä, joita kaikkia yhdistää sama asia: yrittäjä oli laskenut väärin kustannukset ja saanut näin palvelutuotannon haltuunsa. Eräissä tapauksissa tuomioistuimissa puidaan jälkeenpäin konkurssirikossyytösten kera oliko kuntia alun perin harhautettu, jotta toiminta saataisiin haltuun.

Kokoomuksen valtuustoaloitteessa palveluhaaste esitetään kuin askartelutelevisio-ohjelma Strömsössä, jossa kaikki onnistuu aina. Oikeassa elämässä kaikki ei onnistu. Seuraavassa viisi esimerkkiä Ruotsista.

Karlstadissa yksityinen liikuntapainotteinen lukio meni vararikkoon vuonna 2013. Koulun omistaja Jan Walther oli laskenut väärin koulutuksen kustannukset. Konkurssissa 12 opettajaa menetti työpaikkansa ja 55 oppilasta lukiopaikkansa (DN 3.7.2013).

Samoin vuonna 2013 meni vararikkoon suuri yksityinen lukiokonserni John Bauer Gymnasiet. Kaikkiaan 36 lukiota eri puolilla Ruotsia joutui lopettamaan toimintansa konkurssin takia. Lähes 11000 oppilasta menetti koulutuspaikkansa. Expressen –lehti uutisoi (26.3.2014), että omistajista tuli miljonäärejä, mutta tuhansilta lukiolaisilta meni korkeakoulupaikka. Lehdestä voi lukea miten oppilaita houkuteltiin lukioihin antamalla ilmaisia salkkumikroja. Expressenin mukaan John Bauer-katastrofin jälkeen Ruotsin vihreät muuttivat kantaansa yksityistämisiin ja palveluhaasteeseen, kun puolue oli aikaisemmin kannattanut ”valinnanvapautta”.

Örebrossa vuonna 2014 meni vararikkoon yksityinen suomenkielinen lukio. Julkiset koulut joutuivat ottamaan vastaan oppilaat, joiden tulevaisuus oli vaarassa (Sisuradio 22.8.14).

Tukholmassa meni viime toukokuussa vararikkoon yksityinen synnytyssairaala BB Sofia. Julkinen sektori joutui lisäämään kapasiteettia voimakkaan maahanmuuton takia, koska maahanmuuttajien syntyvyys on korkea. BB Sofia vaati julkisia tukiaisia toimintansa jatkamiseksi (Sisuradio 14.6.16). Tämä onkin ollut Ruotsissa tyypillistä, kun yksityinen on arvioinut väärin toiminnan kustannukset. Epäonnistumiset kaadetaan julkisiin kouluihin ja terveyskeskuksiin sekä vaaditaan tukiaisia.

Jönköpingin läänissä terveyskeskukset ulkoistettiin yksityiselle Hälsoteamet –yhtiölle. Se meni vararikkoon elokuussa 2014, jolloin yli 6000 potilasta jäi vaille hoitoa. Potilaille vain ilmoitettiin illalla, että huomenna lääkärit ja hoitajat eivät tule enää töihin. Värnamo Nyheter ja Ruotsin Radio uutisoivat konkurssirikostutkinnasta.

Kärsimysten luetteloa olisi ollut helppo jatkaa. Käsiteltävänä oli iso asia, kunnan palvelutuotannon järjestäminen. Pelimerkkeinä ovat ihmisten terveys, koulutus ja turvallisuus. Jokainen ulkoistamis- ja yksityistämistoimi on tuotava valtuuston käsittelyyn. Kysyin kunnanjohtajalta ja palvelukeskusten johtajilta oletteko todella yksin valmiita kantamaan vastuun päätöksistä, joihin sisältyy Ruotsin kokemusten perusteella myös iso epäonnistumisen riski?

Virkamiesvastauksissa saimme kuulla, että kyse on kokeilusta, jonka tulokset arvioi kunnanhallitus vuonna 2017, ja lopulliset päätökset ulkoistamisista ja yksityistämisistä tekee jatkossakin valtuusto. Hanna Laine kertoi demarien kannattavan palvelualoitekokeilua. Isosta asiasta ei syntynyt vilkkaampaa keskustelua. Kokous oli tunnissa ohi.

Jorma Mäntylä (vas.)
0400-333575

Lähdeviitteitä Ruotsiin:

Karlstadin liikuntapainotteinen lukio:
http://www.dn.se/ledare/huvudledare/konkurs-utan-moral/

Koulukonserni John Bauer Gymnasiet:
http://www.expressen.se/nyheter/dokument/agarna-blev-miljonarer--eleverna-allt-samre/
http://flamman.se/a/john-bauer-avvecklas-har-gjort-miljonklipp

Örebron yksityinen suomenkielinen lukio:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=5945166

Yksityinen synnytyssairaala BB Sofia Tukholmassa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/BB_Sophia
http://www.dagensmedicin.se/artiklar/2016/02/04/bb-sophia-stangs/

Yksityistetty terveyskeskus Jönköpingissä:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=91&artikel=5935613
http://www.vn.se/article/vardbolagskonkursen-kan-vara-brottslig/