24. tammi, 2017

Yhtiöiden Kangasala

Oy sanoi hän, lauloi Fredi tunnetussa iskelmässä vuonna 1967. Kangasalla yhtiövirttä on veisattu kauan. Tammikuun 2017 valtuustossa pohdittiin viimein onko yhtiöittäminen jo menossa överiksi.

Vaalivuoden ensimmäisen valtuuston esittelylistalla oli vain kaksi isompaa asiaa, ja niistäkin toinen oli kunnanhallituksen tiedoksianto. ”Operatiivisen organisaation uudistus” piti sisällään tilapalvelujen tuottamisen ja ulkoalueiden ylläpidon siirron kunnan omasta työstä Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:lle. Esityksen mukaan peräti 17 kiinteistön omistus siirretään samaan yhtiöön ”jatkoselvityksen mukaisesti”. Kiinteistömassan arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Kaikki tämä oli kunnanhallituksen tiedoksianto valtuustolle.

Perussuomalaisten Jari Leino katsoi, että kunnanhallitus on ylittänyt toimivaltansa ja esitti asian palauttamista uuteen käsittelyyn sekä tuomista valtuustoon. Kannatin Leinon esitystä ja perustelin sitä asian tärkeydellä. "Operatiivisen organisaation uudistus” tarkoittaa tosiasiassa, että huomattavaa poliittista valtaa ja kunnan omaa työtä sekä omaisuutta ollaan siirtämässä osakeyhtiöön. Siksi asia vaatii valtuuston hyväksynnän.

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto sentään äänestyttivät demokratian kaventamisesta. Kokoomuksen Heikki Lyytinen ja Harri Syrjäläinen tietenkin kannattivat yhtiöittämistä, joka helpottaa myöhemmin yksityistämistä. Kangasalla kokoomus vie ja muut vähän vikisevät, jos sitäkään. Demarit ja kepu eivät käyttäneet edes puheenvuoroja, kun kunnassa valtaa ja omaisuutta yhtiöitetään.

Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan ”hallinnon jäykkyysperiaate” antaa kunnanhallitukselle oikeuden päättää asiasta. Äänestyksessä Leinon esitys kaatui 43-8. Kunta siis siirtää omaa työtään ja omaisuuttaan osakeyhtiöön valtuuston ja julkisuuslain ulottumattomiin.

Jotain rajaa yhtiöittämisellä sentään tuntuu olevan. Kunta on teettänyt konsulttiyhtiö Rambollilla selvityksen vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä. Se päätyi pitämään kunnan vesilaitoksen ”toistaiseksi liikelaitoksena”. Onkohan jo alkanut tulla pupu housuun, kun kunnan yksi viimeisistä toiminnoista jätetään yhtiöittämisvimman ulkopuolelle?

Vesilaitos on teknisistä syistä luonnollinen monopoli, joten oikeampi kysymys on: pitäisikö se palauttaa osaksi teknistä toimea? Jokainen valtuutettu tietää, että vesimaksu on tosiasiallinen vero, jota usein kutsutaan piiloveroksi. Sellaisena sitä on myös Kangasalla käytetty. Kun kunnalla pari vuotta sitten meni heikosti, vesilaitos määrättiin tuottamaan enemmän tulosta, koska veroprosenttia ei uskallettu enää korottaa.

Osakeyhtiöllä ei voi olla verotusoikeutta, koska verovelvollisuus perustuu pakkojäsenyyteen kunnassa. Tämä oli ainakin ennen liberaalin demokratian kulmakivi, joskaan sitä ei ilmeisesti ymmärretä nykyisessä oikeistossa, ja ainakaan Anne Berner ei sitä käsitä. Kuntien kaava-alueilla on lakisääteinen pakko kuulua vesi- ja viemäriverkostoon.

Klassisessa liberalismissa ajateltiin, että pakkojäsenyyttä ja verovelvollisuutta tasapainottavat poliittinen demokratia ja hallinnon julkisuus. Verovarojen käyttöä valvovat vaaleilla valitut edustajat, ja jos rahoja ei käytetä asianmukaisesti, edustajat voidaan vaihtaa neljän vuoden välein.

Osakeyhtiössä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kaventuvat olennaisesti. Ihmiset kokevat etteivät voi vaikuttaa yhtiöön, joka perii veron kaltaista maksua. Demokratianäkökulma puuttui Rambollin selvityksestä. Vesi- ja sähkölaitoksia sekä jätevesipuhdistamoja ei pitäisi yhtiöittää. Tämä on yksi syy mm. Tavase-vastustukseen, ja voipa arvioida, että keskuspuhdistamohankkeen osakeyhtiömuotoa tullaan vielä katumaan. Nythän viisi tamperelaista saa päättää 300 000 ihmisen jätevesimaksuista. Kangasalla kuusijäseninen johtokunta päättää vesiliikelaitoksen taksoista. Demokraattinen olisi ratkaisu, että vesilaitos palautettaisiin kunnan omaksi toimeksi ja vesimaksuista päättäisi valtuusto. Tällaista vaihtoehtoa Ramboll ei näytä edes miettinen.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen puolusti demokratiavajetta: ”Liikelaitosmalli on ihan hyvä.”

Viimeinen lista-asia oli tiedoksianto sosiaali- ja terveysjohtajan virantäytöstä tehdyn valituksen hylkäämisestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Heli Vikman on kunnanjohtajan mukaan ilmoittanut valittavansa edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Täten Marika Lanne jatkaa viransijaisena, ja siten jatkuvat myös yksityistämiset sekä ulkoistamiset sosiaali- ja terveystoimessa. Lanne valittiin virkaan toukokuussa 2015. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti virkaan pätevintä hakijaa terveystieteiden tohtori Pirjo Virtasta, joka hävisi äänin 48-3.

Yksityistämisten ja ulkoistamisten on väitetty tuovan säästöjä. Mitään kattavaa tutkimusta ei Suomessa ole tehty. Ruotsissa on, ja SNS-instituutin Laura Hartmanin tutkimusryhmä totesi, etteivät Ruotsin kunnat ja valtio ole säästäneet yhtiöittämisten ja yksityistämisten avulla. Toivotaan ettei Kangasalan yhtiövimmassa käy kuin Fredin laulussa:

Oy sanoi hän:
Pa - sanoi hän.
Taitaa olla se niin.

Jorma Mäntylä
valtuutettu (vas.)

Puhe valtuustossa 23.1.2017: http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//134

Jaa tämä sivu