27. helmi, 2017

Kangasala kuntoon: Vasemmiston 6 kohdan ohjelma

1. Terveydenhuolto. Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio ja demokratia, kun kansanterveyslaki säädettiin 1972. Koko maahan tuli verovaroin kustannettu tasa-arvoinen terveyskeskusjärjestelmä, jossa kunnilla on päävastuu. Kangasalla on palattava kansanterveyslain käytäntöön. Se tarkoittaa käyttäjille maksutonta perusterveydenhuoltoa. Terveyskeskuksen palvelumaksut on poistettava. Kunnassa on oltava kattava terveysasemaverkosto.

Terveydenhuolto on järjestettävä ja tuotettava julkisesti yksityisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin täydentäessä palveluja. Yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa olevien työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin.

Kuntalaisten verovaroja ei pidä valuttaa kansainvälisten terveysjättien voittoihin ja veroparatiiseihin. Julkisesti tuotettuja palveluja ei tule pakkoyhtiöittää, sillä se lisää ihmisten pallottelua, rikkoo palveluketjut ja vähentää kansanvaltaa. Yhtiömuodossa toimiviin julkisiin palveluihin on sovellettava julkisuuslakia. Erikoissairaanhoito tulee siirtää valtion tukemille kuntayhtymille, maakunnille ja yliopistosairaaloille.

Kaikkien kuntalaisten on saatava yhtä hyviä palveluita kuin työterveyshuollon piirissä olevien. Palveluseteli on yritystukiainen, jonka avulla kunnan veronmaksajat kustantavat osan yksityisten terveysfirmojen kuluista. Se suosii varakkaita ja hyvin toimeen tulevia.

2. Sosiaalitoimi. Sosiaalipalvelujen tuottaminen kuuluu kunnille. Siirtäminen maakunnille etäännyttää käyttäjistä. Toimeentulotuen siirtäminen Kelalle osoittaa miten etääntyminen tapahtuu. Sosiaalityöhön on panostettava, jotta kaikille ihmisille turvataan minimitoimeentulo ja mahdollisuudet selvitä elämässä. Kuntien on otettava käyttöön sosiaalinen luototus ja varmistettava velkaneuvonnan toimivuus. Sote-uudistuksen ja muiden merkittävien päätösten yhteydessä pitää tehdä sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolten tasa-arvo on otettava päätöksenteossa huomioon.

Vanhushoivaa ei saa heikentää eikä hoitajien määrää ole varaa vähentää. Vanhuspalvelulain säädösten noudattamista kunnissa on valvottava nykyistä tehokkaammin. Hallituksen linjausta hoitajien määrän vähentämisestä ei tule panna toteen. Vanhushoivassa pitää perushoitotyön lisäksi olla aikaa kohtaamiselle, ulkoilulle ja viriketoiminnalle.

Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava nykyistä enemmän. Ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen tulee halvemmaksi, niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Perheille pitää olla tarjolla heidän tarvitsemaansa konkreettista kotiapua ja psykososiaalista tukea. Perhetyön tulee olla yksi saumaton palvelukokonaisuus eikä perheitä saa pallotella palveluiden välillä.

Vammaisten ja muiden erityisryhmien pitää saada päättää oma asuinpaikkansa. Elämänmittaisia palveluita ei tule kilpailuttaa vaan palvelut pitää järjestää henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Potilaiden ja asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskeviin sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiin ja palveluiden tulee vahvistaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluita ei pidä yhtiöittää eikä maakuntiin pidä pakottaa epäonnistunutta tilaaja-tuottajamallia. Sosiaalipalvelut on järjestettävä ja tuotettava julkisesti yksityisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin täydentäessä palveluja. Yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa olevien työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin.

3. Sivistystoimi. Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio ja demokratia, kun peruskoululaki säädettiin 1972. Koulutuksen on oltava kaikilla tasoilla verovaroin kustannettua ja käyttäjille maksutonta. Vasemmistoliitto ei hyväksy lukukausimaksuja. Kangasalla tarvitaan kattava peruskouluverkko sekä lukio ja ammatillinen oppilaitos. Kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille pitää taata paikka toisen asteen koulutuksessa. Aloituspaikkoja tulee olla riittävästi suhteessa kunnan nuorisomäärään.

Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Suomeen tulee luoda Ruotsin mallin mukainen järjestelmä, jossa kaikille 3–5-vuotiaille taataan maksutonta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa painopisteen on oltava kunnan omassa palvelutuotannossa. Palveluseteli on yritystukiainen, jonka avulla kunnan veronmaksajat kustantavat osan yksityisten päiväkotien kuluista. Se suosii varakkaita ja hyvin toimeen tulevia. Yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa olevien työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin.

Yhdellä varhaiskasvatuksen ammattilaisella voi olla vastuullaan korkeintaan seitsemän kolme vuotta täyttänyttä lasta tai neljä alle kolmevuotiasta lasta. Peruskouluissa tulee olla enintään 20 oppilaan ryhmäkoot. Kouluterveydenhuollon, kuraattoripalveluiden ja koulupsykologien määrän tulee olla riittävällä tasolla ja palveluiden lasten ja nuorten saavutettavissa.

Erityisopetusta tulee olla tarjolla kaikilla koulutusasteilla ja koulunkäynninohjaajia tulee olla riittävästi. Opetushenkilökunnan työhyvinvoinnista pidetään huolta. Kunnan on otettava vastaan opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen myönnettäviä valtionavustuksia.

Kirjastotoimea on vahvistettava ja kirjastoverkko on säilytettävä vähintään nykyisellään kuten myös kirjastoauton reitit. Kirjaston palvelujen tulee olla maksuttomia.

4. Tekninen toimi. Kangasalan kaavoitus ja maankäyttö on demokratisoitava. Kunnassa on 30 vuotta suosittu markkinaehtoista matalan asumistehokkuuden rakentamista, joka on maapohjaa tuhlaavaa, epäekologista sekä kunnan sosiaalista rakennetta vinouttavaa. Kunnan tulee kaavoittaa omassa omistuksessa olevaa maata ja käyttää laissa säädettyä etuosto-oikeutta rakennusmaan hankinnassa.

Kaavoituksessa tulee kuulla asianosaisia ja kansalaisjärjestöjä sekä ottaa huomioon ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Kangasalla tulee panostaa sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Kangasalan on panostettava laadukkaaseen rakentamiseen ja rakennuksien ylläpitoon, jotta voidaan ennaltaehkäistä vakavia ongelmia kuten esimerkiksi sisäilmaongelmat. Heikkolaatuisien rakennuksien puolesta kunnan on järjestelmällisesti sitouduttava ongelmien korjaamiseen paikkakunnan ammattirakentajia työllistäen.

Teknisen toimen palvelut on tuotettava kunnan omana työnä. Yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa olevien työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin. Vesilaitosta ei tule yhtiöittää, vaan se on palautettava tekniseen toimeen. Kunnan tulee irtautua Tavase Oy:stä.

5. Ympäristö. Luonnonkauniilla kunnalla kansallismaisemineen on edellytykset nousta cleantech-keskittymäksi sekä puhtaiden elintarvikkeiden tuottajaksi. Pitkään jatkunut maa-aineksen otto ja piittaamattomuus luonnosta on vahingoittanut kunnan julkisuuskuvaa.

Asumistehokkuutta on nostettava ja keskitettävä asumista hyvien liikenneyhteyksien ääreen. Lähijunaliikenne on palautettava Tampere-Orivesi -radalle. Tampereen kaupunkiraitiotien on jatkuttava Lamminrahkan alueelle.

6. Demokratia. Kunta on demokraattisen itsehallinnon paikallisyksikkö. Kangasalla pitkään jatkuneet hallintosäännön muutokset sekä yhtiöittämiset ja yksityistämiset ovat heikentäneet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Luottamushenkilöiden määrää on pienennetty. Valtaa on siirretty valtuuston ja julkisuuslain ulottumattomiin osakeyhtiöihin ja virkamiehille.

Siksi vaaleilla valitun valtuuston asemaa on vahvistettava. Yhtiöitettyä palvelutuotantoa tulee palauttaa kunnan omaksi työksi. Ostopalveluja käytettäessä yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa olevien työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin. Kunnan sijoitusomaisuutta varten on laadittava eettinen ohjeisto. Varoja ei tule sijoittaa työehdoista ja ympäristöstä piittaamattomiin tai veroparatiisiyrityksiin tai ottaa johdannaissopimusten kaltaisia riskejä.

Kangasalan Vasemmistoliitto 26.2.2017