10. loka, 2017
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.
Haluan ilmaista tyytymättömyyteni tapaan, jolla esittelevä virkamies ja sote-lautakunta ovat vastanneet 16 valtuutetun aloitteeseen Kangasalan terveydenhuollon lääkäripalvelujen vuosimaksun ja käyntimaksun sekä sairaanhoitajapalvelujen käyntimaksun poistamisesta (§127). Vastauksessa on vääristelty taloustietoja eikä vastausta anneta maksujen terveydellisiin haittoihin, jotka ovat kunnan saamia kuviteltuja tuottoja suuremmat.
Marika Lanteen kirjoittaman vastauksen alku on ylimielinen. Hän väittää, että maksut ovat kohtuullisia ja tavoite on samalla ”ehkäistä epätarkoituksenmukaista käyttöä”. Pahinta on vastaukseen sisältyvä ajatus, että muutama vuosi sitten tehdyt palvelukeskusten leikkaukset ja maksujen korotukset halutaan jättää pysyviksi. Oletan, että suurin osa tässä salissa olleista oletti säästöjen olevan tilapäisiä ja resurssit palautetaan taloustilanteen parannuttua.
Esittelevä virkamies ja lautakunta näyttävät elävän samanlaisessa kuplassa kuin kansanedustaja Susanna Koski, joka uskoo markkinoilla vallitsevaan tasa-arvoon ja kaikkien mahdollisuuksiin. Kupla-Kosken mielestä ihminen voi hyvin paljon vaikuttaa omaan tilanteeseensa, ja siihen millaista elämää haluaa tavoitella. Tällöin köyhyys, työttömyys ja sairaudet johtuvat omista arvovalinnoista. Kosken kanssa Ylessä 8.10. väitellyt 54-vuotias työtön yksinhuoltaja Anna-Maija Tikkanen laittoi tämän ideologian hyvin kohdalleen. Kangasalla on melkoinen joukko alle tuhannen euron eläkettä saavia, jotka eivät pysty maksamaan terveyskeskusmaksua eivätkä matkustamaan viikonloppuisin Valkeakoskelle terveyskeskuspäivystykseen, koska Kangasalta se on lopetettu ja tarjolla on vain yksityisiä terveyspalveluja. Mutta tätä ilmiötä Lanne ja lautakunta eivät edes yritä käsittää. Köyhäthän ovat tehneet vääriä arvovalintoja.
Tai sitten julkiset palvelut halutaan pitää huonoina, jotta potilaat pakotetaan käyttämään yksityisiä terveyspalveluja. Tämä onkin paljon puhutun ”valinnanvapauden” todellinen sisältö. Ei haittaa vaikka joku kuolee liian myöhään aloitetun hoidon takia tai siksi, että sairas ei ole kyennyt maksamaan terveyskeskusmaksua. Tähän Lanteen vastauksessa ei mitenkään puututa, joskin sanat ”epätarkoituksenmukainen käyttö” kertovat kuka on syyllinen.
Eivät kaikki sentään näin raa’asti ajattele. Suomessa on kuntia, jotka ovat pitäneet kiinni kansanterveyslain alkuperäisestä tavoitteesta. Esimerkiksi Helsingissä ei ole terveyskeskusmaksua, ja kaupunkistrategiaa esitelleen pormestari Jan Vapaavuoren (kok) mukaan maksuttomuus pysyy, ja lisäksi kaupunki kokeilee maksutonta varhaiskasvatusta ja koululaisille maksutonta joukkoliikennettä (HS 24.8.17).
Kangasala on tehnyt viime vuosina ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Vuonna 2015 ylijäämä oli 5,7 miljoonaa euroa ja viime vuonna 8,8 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle ennakoidaan myös huomattavaa ylijäämää. Terveyskeskusmaksun poistamisen kustannusvaikutus olisi alle 10% ylijäämästä. Kangasala pystyisi siis helposti maksamaan sen. Terveyskeskusmaksun taloudelliset perusteet ovat kadonneet.
Nyt ei ole sanottu viimeistä sanaa. Tähän asiaan palataan varmasti. Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon soveltumattoman markkina-ajattelun haitat alkavat näkyä, yksityistämisiä tullaan perumaan ja julkisiin palveluihin satsataan lisää. Itse asiassa juna on jo kääntynyt. Hollannissa toimiva Transnational Institute -tutkimuslaitos analysoi vuodesta 2000 yhteensä 835 tapausta, joissa yksityistettyjä palveluja palautettiin kunnille tai alueille. Monet näistä ovat tuoneet kunnille säästöjä, kun yksityiset eivät enää rahasta. Norjan Bergenissä Søreiden ja Odinsvein vanhusten sairaskodit siirrettiin toukokuussa 2016 yksityiseltä kunnalle. Päätöksen vastustajat pelottelivat sen tuovan kunnalle 1,2 miljoonan euron tappiot. Tulos osoitti kuitenkin budjetin alittuneen 500 000 eurolla (SAK 23.6.17).
Jäämme odottamaan milloin Kangasalla huomataan junan kulkusuunnan muuttuminen, ja palaamme terveyskeskusasiaan.
Jorma Mäntylä (vas.)
9.10.17
Lisätietoa: