6. maalis, 2019

Tie Tampereelle kävi Kangasalan kautta

Tapio Kalliomäen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Tie Tampereelle 1918 perustuu Heikki Ylikankaan samannimiseen kirjaan. Yli kaksituntinen dokumentti kuvaa piinaavan yksityiskohtaisesti myös Kangasalan taisteluja sisällissodassa 1918. Elokuvalla on paikkansa Kangasalan paikallishistoriassa.

Tie Tampereelle 1918 –elokuvaa voi katsoa useasta näkökulmasta. Parhaimmillaan se on sotahistoriallisena kuvauksena. Dokumenttielokuvasta lähes puolet kuvaa karttojen avulla rintamalinjoja ja taistelupaikkoja. Siksi päällimmäisenä on insinöörimäisen tarkka kronologinen listaus taistelutapahtumista, milloin punaisten ja välillä valkoisten joukko-osastojen liikkeistä, hyökkäyksistä ja tappioista sekä vetäytymisistä. Humanistille tämä on välillä puuduttavaa katsottavaa, mutta samalla elokuvan tieto menee perille ja sotilaalliset syyt punaisten tappiolle selviävät. Sen sijaan sosiaalinen konteksti on ollut vähällä jäädä kokonaan pois elokuvasta. Työväestön historiallinen kyvyttömyys löytää päteviä johtajia jää siten vaille selitystä.

Toisaalta humanisteille tekee joskus hyvää saada tosiasiatietoa muustakin kuin esteettisistä kysymyksistä. Monelle katsojalle uutta tietoa ovat valkoisten raskaat tappiot Tampereen valtauksessa. Miehistötappiot olivat lähes yhtä suuret kuin hävinneillä mutta lujasti Tampereelle linnoittautuneilla punaisilla. Tämä ehkä selittää osaltaan valkoisten koston julmuutta sodan jälkeen. Kalliomäen dokumentti ei tuo lisävaloa valkokenraali Mannerheimin tekemisiin tai tekemättömyyteen Tampereen valtauksessa. Mannerheim toki puhui eheytymisestä sodan jälkeen, mutta tekikö hän mitään estääkseen valkoisten väkivaltaisia ja oikeudettomia kostotoimia keväällä 1918? Ja oliko hänen sanallaan painoa? Touko Perko on taannoisessa kirjassaan Haastaja Saksasta - von der Goltz ja Mannerheim tuonut esiin näkökulmaa, että valkoarmeijaa johtivat tosiasiassa saksalaiset. Heitä ei kiinnostanut Suomen kansallinen eheys tai oikeus punaisia kohtaan.

Elokuvaa on paranneltu lisäämällä alkuun ja loppuun kuvauksia Tampereen työväestön ja Hämeen maatyöläisten asemasta vuosisadan alussa. Köyhyys ja kurjuus olivat Suomen Työväenpuolueen ja sittemmin punakaartien joukkokannatuksen perusta. Oikeisto ja porvaristo olivat täydellisen piittaamattomia sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Tämä laajentaa muutoin puuduttavan tarkkaa sotatapahtumien luetteloa. Ahti Jokisen lukemat Viljo Kajavan runot sekä onnistunut taustamusiikki saavat lopulta aikaan jonkinmoisen draamallisen kaaren.

Kangasalaa elokuva sivuaa alussa ja loppupuolella. Suinulan verilöyly tammikuussa 1918 esitetään asiallisen tarkasti, samoin myöhemmin punaisten rintaman murtuminen Orivedellä ja sieltä alkanut Mannerheimin eteneminen Kangasalan kautta Messukylään ja Tampereelle. Valkoisten moninkertainen kosto Suinulan tapahtumista tuodaan esiin.

Tie Tampereelle 1918 –elokuva ja keskustelu vetivät 6.3. viitisenkymmentä lähinnä eläkeläistä Kangasala-talon maksuttomaan näytökseen. Kiitos talolle ja kirjastolle onnistuneesta historiatapahtumasta.

---   ---   ---
Tie Tampereelle 1918 (Suomi 2018). Ohjaus ja käsikirjoitus: Tapio Kalliomäki. Perustuu Heikki Ylikankaan samannimiseen 1994 Tieto-Finlandia -palkittuun sotahistorialliseen teokseen. Kertojat: Ahti Jokinen ja Tuomas Hoppu. 125 min.
---   ---   ---

JORMA MÄNTYLÄ
Kuva: Museokeskus Vapriikki