20. tammi, 2020

Vasemmiston Jorma Mäntylä Tavasesta

Kuntalaisaloite: Kangasalan irtauduttava Tavase oy:stä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät virkamiehet ja yleisö.

Kangasalla näyttää olevan varsin laaja yksimielisyys, että Tavase Oy:n tekopohjavesilaitosta ei haluta tänne. Kangasalla, kuten myös Tampereella, on vettä omasta takaa eikä Tavasen laitokselle ole tarvetta. Saamme vettä edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin nykyisiä pinta- ja pohjavesilaitoksia kehittämällä.

Yli 1200 allekirjoituksen kuntalaisaloite osuu ydinkysymykseen: minkä ihmeen takia meidän pitäisi maksaa Kangasalan omistamalla Raikun vesilaitoksella Tavase Oy:lle eli tamperelaisten 80% omistamalle firmalle vedestä, jota vesilain mukaan saamme ottaa ilmaiseksi? Maksamista kestäisi seuraavat 100 vuotta, minkä yhtiö ilmoittaa hakemusasiakirjoissaan. Päälle tulevat vielä ympäristöhaitat, jotka pahenevat vuosien varrella. Ruotsissa tällaisia laitoksia ei enää rakenneta, koska niiden ongelmat on huomattu, eivätkä ruotsalaiset missään tapauksessa suihkuta järvivettä sellaisenaan soraharjuihinsa.

Kyse on siitä jätämmekö tuleville sukupolville ympäristöä pilaavan rahastuslaitoksen? Osakassopimuksen mukaisesti Kangasala sitoutuu ostamaan yhtiöltä 4850 m3 vettä vuorokaudessa. Turun seudun TSV peri aluksi tekopohjavedestä 27cnt/kuutio. Osakaskunnat pitivät hintaa ryöstönä, ja yhtiö joutuikin pudottamaan hinnan 25cnt/m3 (Turun Sanomat 9.6.2013). Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa päädytään Tavase -vaihtoehdossa arvioon 32cnt/m3 (PirEly raportteja 58/2015 s. 176). Elyn laskelmassa pääomakustannukset on aliarvioitu. Noin 30cnt/kuution hinnalla Kangasalle tulisi vuodessa puolen miljoonan euron lisäkustannukset vedestä.

Odotettavissa olisi siis tuntuvia veden hinnan korotuksia. Se merkitsee käytännössä Kangasalan vesilaitoksen alasajoa. Kangasalan vesiliikelaitos on tulouttanut kaupungille 200 000€ vuodessa, mikä vastaa viiden hoitajan vuosipalkkaa sivukuluineen. Nämä tulot menetettäisiin 100 vuodeksi.

Turun seudulla on käynyt näin. Turun kehyskuntien vesilaitokset ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin maksaessaan kalliista tekopohjavedestä. Tavasen ja TSV:n pitkäaikainen vaikutus onkin kehyskuntien talousvaikeuksien lisääntyminen, mikä lisää paineita kuntaliitoksiin.

Kaupunginhallituksen vastauksessa kuntalaisaloitteeseen myönnetään, että aloitteen tulkinta vesilaista on oikein. Sitä olisikin vaikea kieltää, onhan kyse yli 700 vuoden oikeuskäytännöstä. Kaupunginhallituksen vastaus sisältää oikein ajatuksen, että Tavasen laitosta ei tänne tarvita. Aloite esitetäänkin hylättäväksi vetoamalla Kangasalan etuun. Miten voidaan samanaikaisesti vastustaa hanketta ja sitoutua osakassopimuksen mukaisiin velvoitteisiin?

Tätä on tapana kutsua kaksilla raiteilla ajeluksi. Ero on vain siinä, että toinen raide on kapearaiteinen leikkirata ja toinen raskasta tavarajunaliikennettä. Kangasala voi antaa kriittisiä lausuntoja lupaviranomaisille Tavasesta ja kertoa yhtiön kokouksissa ettei se halua laitosta tänne. Ne ovat mielipiteitä ja lausuntoja. Osakassopimus sen sijaan on sitova. Yhtiön asioista päättää Tampere yli 80% osake-enemmistöllä. Jos me nyt päätämme pysyä yhtiössä, lähetämme vihreän valomerkin sitoutumisesta osakassopimukseen.

Kaupunginhallituksen vastauksessa sanotaan, että laitos voidaan rakentaa vastoin Kangasalan tahtoa. Se olisi Suomen kuntahistoriassa ainutlaatuista. Silloinkin vesilain mukainen ottamislupa on Kangasalan kaupungilla, ei Tavasella eikä Tampereella. Riitatilanteessa Kangasala vesilain mukaan voittaisi, mutta ei ollessaan yhtiön osakas.

Hyvät kuulijat. Kangasalla on viime aikoina puhuttu julkisuuskuvasta eli imagosta. Siihen on tullut kovasti kolhuja. Nyt on tulossa uusi, kun kolmannen kerran esitetään kuntalaisaloitteen hylkäämistä. Kaksi edellistä käsittelivät kaupunki-nimityksen käyttöön ottoa. Kangasalan Sanomien gallupin mukaan 80% oli kaupunki-nimitystä vastaan ja vain 20% kannatti sitä (KS 1.2.2017). Kun seuraa yleisökeskustelua Tavasesta, niin eipä hankkeella ole kovin montaa kannattajaa. Kuntalaisaloitteen hylkääminen taas kerran luo mielikuvan kunnasta, jossa kansalaismielipiteellä ei ole merkitystä. Se ei kaunista Kangasalan imagoa.

Sanotun perusteella kannatan valtuutettu Sakari Eerolan esitystä.

Jorma Mäntylä (vas.)
20.1.2020