6. loka, 2020

Kangasalan lausunto sote-uudistuksesta

Kangasalan kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta on hyvä. Täydennän lausuntoa kahdesta asiakohdasta, jotka ovat valtiollinen ja paikallinen demokratia sekä talous. Sote-esitys merkitsee taantumista nykyisestä. Kuntaperusteinen sote olisi parempi.

Pääpiirteittäin Sanna Marinin hallituksen esitys on sama kuin edellinen Juha Sipilän hallituksen kaatunut esitys. Erona on valinnanvapaus, joka on poistettu ja näin oletetaan hillittävän yksityistä voitontavoittelua terveydenhuollossa. Ongelmia tulee siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto on paljon muutakin kuin yksityistä voitontavoittelua. Se on Suomessa, kuten useimmissa muissakin maissa, julkista eli verovaroin kustannettua.

Sanna Marinin ja Juha Sipilän hallitusten sote-esityksissä on heikot valtio-opilliset perustelut. Ei ymmärretä mihin perustuu valtion pakkovalta sekä miksi valtiolla ja valtion paikallisilla hallintoelimillä eli kunnilla on verotusoikeus, ja miten alueellisesti hajautettua pakkovaltaan perustuvaa verotusoikeutta tasapainotetaan demokratian avulla. Kun tietämys liberaalin demokratian perusteista on kateissa, päädytään esittämään uutta väliportaan hallintoa, jonka rahoituksen valtio ottaisi kunnilta antamatta muodostettavalle maakuntahallinnolle verotusoikeutta.

Kangasala on oikeassa arvostellessaan sote-esitystä demokratianäkökulmasta. Suomessa oli 8999 kunnanvaltuutettua vuonna 2019. Heitä oli 1900-luvun lopulla yli 12 000, mutta määrä on laskenut kuntaliitosten takia. Valtuutetut päättivät Tilastokeskuksen mukaan vuosittain 45 mrd€ rahan käytöstä, eli lähes Suomen valtion budjetin suuruisesta rahasta.

Marinin hallituksen esityksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 21 maakuntaa, joille siirtyy yhteensä noin 20 mrd€ rahoitus. Kunnallisveroprosentin vähennettävä määrä olisi 13,26 prosenttiyksikköä (VM Sote-sivu 1.10.20). Jatkossa 20 mrd€ käytöstä päättäisi 21 maakunnassa vain noin 1600 maakuntavaltuutettua. Huomattavasti aiempaa pienempi joukko päättäisi ison rahan jaosta. Edustuksellinen demokratia kaventuisi tuntuvasti.

Esityksen mukaan nuo 21 maakuntaa olisivat jäljelle jäävät suurkunnat. Lakiesitys maakunnista on pääpiirteittäin nykyisen kuntalain toisinto, jossa kunta-sana on korvattu copy/paste-menetelmällä maakunta-sanalla. Näiden 21 suurkunnan sisälle jäisivät nykyiset kunnat eräänlaisina kunnanosavaltuustoina. Tehtävien määrän pienentyessä rajusti näissä tynkäkunnissa valtuustoja pienennettäisiin nopeaan tahtiin.

Nykyisissä maakuntavaltuustoissa on keskimäärin 77 jäsentä. Suunniteltuihin 21 maakuntaan muodostuu d’Hondtin vaalimenetelmässä 4-5% äänikynnys. Tällöin on mahdollista, että pienimmistä kunnista ei tulisi lainkaan edustusta maakuntavaltuustoon. Näiltä kunnilta otettaisiin puolet rahoista, mutta ne eivät voisi vaikuttaa rahojensa käyttöön. Pirkanmaalla on kolme alle 3000 asukkaan kuntaa, Juupajoki, Kihniö ja Punkalaidun.  

Lakiesitys maakuntahallinnosta on merkittävä demokratian kavennus ja Suomen 150-vuotisen kuntademokratian alasajoa.

Valtio-opin käsitteistöä on byrokratia. Kun luodaan uusi hallinto, se pyrkii legitimoimaan ja vakiinnuttamaan toimintansa sekä rahoituksensa. Vaikka uuden väliportaan hallinto olisi ideaalia weberiläistä byrokratiaa, se kuluttaa resursseja, jotka ovat valtion pakkovallan avulla kannettuja verovaroja. On hyvin vaikea kuvitella, että uudet väliportaan hallintoyksiköt voisivat toimia tehokkaammin kuin moneen kertaan saneeratut nykyiset kunnat ja valtion keskushallinto. On ilmeisen varmaa, että esitetty sote-hanke maakuntineen ei voi tuottaa minkäänlaisia säästöjä, pikemmin päinvastoin. Se ei näytä olevan edes tavoite, vaan tavoite on jo olemassa olevan rahan siirtäminen maantieteellisesti ja poliittisesti paikasta toiseen. Ymmärrän täysin miksi suuret kaupungit ovat antaneet erittäin kielteisiä lausuntoja Marinin hallituksen esityksestä. Väestön valtaenemmistön sote-palvelut huonontuisivat. Ne siirtyisivät kauemmaksi käyttäjistä. Lähipalveluja tarjoavat kunnat tietävät maakuntia paremmin miten palvelut tulee kohdentaa. Tulisi samankaltainen tilanne kuin siirrettäessä toimeentulotuki kunnilta Kelalle.

Suomen oloissa kuntapohjainen sote olisi toimivampi. Pelastustoimen, mielenterveyspalvelujen, psykologien ja kuraattorien yms. siirtäminen sote-maakuntiin ei ole perusteltua.

Sote-ongelman ydin on erikoissairaanhoito. Yhteiskunnalliset voimavarat pitäisi keskittää erikoissairaanhoidon rahoittamiseen. Suurin osa Suomen kunnista hoitaa perusterveydenhuollon ja soten. Ongelman nimi on erikoissairaanhoito. Miksi liikutetaan kymmentä palikkaa, kun vika on yhdessä?

Jorma Mäntylä
Vatuutettu (vas)

https://www.kangasala.fi/ajankohtaista/kangasalan-kaupungin-keskeiset-kannanotot-sote-maakuntauudistukseen/