'%3e%3ctitle%3eflag%3c/title%3e%3cpath d='M5.728 4.576q0 1.28-1.152 1.952v22.624q0 0.224-0.16 0.384t-0.416 0.192h-1.152q-0.224 0-0.384-0.192t-0.192-0.384v-22.624q-1.12-0.672-1.12-1.952 0-0.96 0.672-1.632t1.6-0.672 1.632 0.672 0.672 1.632zM32 5.728v13.6q0 0.448-0.224 0.704t-0.704 0.48q-3.84 2.080-6.592 2.080-1.088 0-2.208-0.384t-1.92-0.864-2.080-0.864-2.528-0.384q-3.424 0-8.288 2.592-0.32 0.16-0.608 0.16-0.448 0-0.8-0.32t-0.32-0.8v-13.248q0-0.576 0.544-0.992 0.384-0.256 1.408-0.768 4.224-2.144 7.52-2.144 1.92 0 3.584 0.512t3.904 1.568q0.672 0.352 1.568 0.352 0.96 0 2.080-0.384t1.984-0.832 1.568-0.832 0.96-0.384q0.48 0 0.8 0.32t0.352 0.832z'/%3e%3c/svg%3e)
Kangasalan Vasemmisto
'%3e%3ctitle%3epencil%3c/title%3e%3cpath d='M6.496 27.424l1.6-1.632-4.192-4.192-1.632 1.632v1.92h2.304v2.272h1.92zM15.808 10.848q0-0.384-0.384-0.384-0.16 0-0.288 0.128l-9.696 9.664q-0.128 0.128-0.128 0.32 0 0.384 0.416 0.384 0.16 0 0.288-0.128l9.696-9.664q0.096-0.128 0.096-0.32zM14.848 7.424l7.424 7.424-14.848 14.88h-7.424v-7.456zM27.040 9.152q0 0.928-0.64 1.6l-2.976 2.976-7.424-7.456 2.976-2.944q0.64-0.672 1.6-0.672 0.928 0 1.632 0.672l4.192 4.192q0.64 0.704 0.64 1.632z'/%3e%3c/svg%3e)
11. syys, 2017
Uimahallin viereen tornihotelli
Syyskuun valtuusto sujui jouhevammin kuin elokuun ensimmäinen MacValtuusto. Uimahallin ja hautausmaan väliin nousee 10-kerroksinen tornihotelli ja Kangasala ostaa kuntien omistaman it-hankintayhtiö Tieran osakkeita.
Maanantaina 11.9. kokoontunut valtuusto oli ilmeisesti oppinut käyttämään iPad-tietokoneita. It-tukihenkilö ihmetteli kyselyjen puutetta. Kokouksen johto sujui hyvin ja kaikki oli ohi 35 minuutissa.
Talousjohtaja Seppo Saarisen katsaus kertoi hyvästä menosta. Taloustavoitteet on saavutettu ja positiivinen vire kunnassa jatkuu. Jari Leino (ps.) ja Hannu Karppila (kesk.) äityivät silti kyselemään Kangasala-talosta. Museon kävijätavoite oli 11 000, mutta vain 3600 on käynyt museossa. Se tekee 20 kävijää päivässä puolen vuoden aikana.
Asemakaavan muutos uimahallin viereen rakennettavasta 10-kerroksisesta tornihotellista herätti vain yhden puheenvuoron. Sanoin, että tässä on markkinavetoisen kaavoituksen kukkanen. Keskustan kehittämistä on puuhattu kauan ja monenmoisia havainnekuvia on jaettu valtuutetuille. Yhtä moneen kertaan ne ovat muuttuneet, kun joku toimija on vetäytynyt hankkeesta ja on palattu lähtöruutuun. Hotellin tarve kunnassa on ilmeinen Urku-hotellin lopetettua, mutta onko 10-kerroksisen tornin paikka hautausmaan ja uimahallin välissä? Oikeampi paikka olisi ollut nykyisen linja-autoaseman kohdalla, mutta ei. Nyt suunnitellulla paikalla on useita ongelmia. Jo rakennustyön aikana uimahallin kävijämäärät romahtavat, koska halliin pääsy vaikeutuu. Uimahallin tappio kunnalle kasvaa. Miten tähän on varauduttu? Eikö olisi järkevämpää rakentaa ensin parkkitalo ja vasta sitten hotelli? Toiseksi epäilyttävät hotellihankkeen liiketaloudelliset laskelmat. Kaavaselosteessa tai muuallakaan niitä ei ole nähty. Entä jos hanke joutuu talousvaikeuksiin, kuka maksaa laskut? Kaavoitusarkkitehti on kaavaselosteessa lausunut helmen lopputuloksesta: ”Hotellista tulee näkyvä elementti, jolla on sen laadusta ja katsojasta riippuen joko myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.” Havainnekuvan perusteella torni on ruma eikä sovi keskustan rakennettuun ympäristöön (oheinen kuva on kunnan kaavaselosteesta).
Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan kaikki ongelmat ovat hallinnassa. On perustettu oikein työryhmä huolehtimaan pysäköintiongelmista rakennustyön aikana. Timo Keskinen (kd.) kyseli voiko keskusaukion pysäköintiaikaa pidentää kolmeen tuntiin. Teknisen johtajan Mikko Ilkan mukaan voi. Niinpä kaavamuutos meni läpi ja tornihotellin rakentaminen alkaa kevättalvella 2018.
Isompaa keskustelua ei herättänyt myöskään esitys ostaa Tiera Oy:n osakkeita. Se on kuntien omistama tietotekniikan hankintayhtiö, jolla yritetään saada aisoihin it-firmojen kuntien rahastusta. Tiera on malliesimerkki mitä tyhmästi toteutettu yksityistäminen saa aikaan. Paavo Lipposen hallitus yksityisti vuonna 1996 Valtion tietokonekeskuksen. Se myytiin Tieto-konsernille, jolloin muutama yksityinen toimija sai markkinat haltuunsa, SAP, Tieto ja Fujitsu.
Ne alkoivat lypsää suurasiakkaita eli kuntia, kun julkista kilpailijaa ei enää ollut, ja saivat pian takaisin Vtkk:n ostoon käytetyt rahat. Maksajina ovat olleet kuntien veronmaksajat. Kuntien omistama Tiera on yritys edes jollain tavoin saada kustannuksia kuriin. Aihetta onkin, sillä esimerkiksi Kangasalla on 2000 työasemaa ja kunta käyttää vuodessa 3 miljoonaa euroa tietotekniikkapalveluihin. Kysyin vaikutuksia Soten lähestyessä. It-alan ihmiset ovat varoitelleet, että suunnitellussa lyhyessä ajassa on mahdotonta siirtää valtavia tietojärjestelmiä kunnilta maakunnille. Miten Tiera mahtaa vaikuttaa? Talousjohtaja Saarisen mukaan ei vaikuta mitenkään.
Kokouksen päätteeksi Iikka Nikkinen (vas.) esitteli valtuustoaloitteen Kaarinanpolun kunnostamisesta. Retkireitti on pahoin rapistunut ja kaipaa ehostamista, jotta se edes osin vastaisi kunnan matkailumainontaa. Allekirjoittajina oli vasemmistoliiton ryhmä, vihreät sekä jokunen demari.
Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)
Lisätietoa:
Jaa tämä sivu