11. syys, 2018

Valtuuston vartti ja vähän enemmän

Syyskuun valtuusto Kangasalla kesti vartin ja vähän yli, ja olisi voinut olla lyhyempikin, jos puheenjohtaja Hanna Laineen (sd.) tahdosta olisi ollut kiinni. Nuija paukkui niin kovalla vauhdilla, että puheenvuoroja jäi pitämättä ja siksi jouduttiin taas palailemaan esityslistaa takaisin useita kertoja.

Kesäkuinen Kangasalan Uimahalli Oy:n toimitusjohtaja Paula Liinamaan erottaminen aiheutti kansalaisadressiin, johon oli muutamassa viikossa saatu 255 allekirjoitusta. Irtisanomisen purkua vaatinut adressi luovutettiin kaupungille kymmenen minuuttia ennen valtuuston alkua. Tapahtumaa todisti melkoinen määrä lehdistön edustajia. Kaupungin edustajat ottivat adressiin vastaan ilmeisen vaivautuneina. Adressi allekirjoituksineen kierteli sitten valtuustossa, ja erityisesti demarit tutkivat sitä tarkoin.

Uimahallin tapahtumasarja on herättänyt laajaa julkista huomiota maakunnan lehdistössä ja on siten merkittävästi vahingoittanut Kangasalan julkisuuskuvaa. Valitettavasti Kangasala pysyy virallisissa tiedotteissaan erottamisen takana ja syyttää tapahtuneesta yhtiön hallituksesta erotettuja Jorma Schukoffia ja Pertti Saloa. Todelliset syyt peitetään osakeyhtiömuodon liikesalaisuuden taakse. Lähiaikoina pidettävä yhtiökokous ratkaisee mitä jatkossa tehdään ja jääkö ongelmien lähde jatkamaan toimintaansa.

Valtuuston esityslistalla oli vain kolme asiaa, joista kaksi oli ilmoitusasioita. Kaupunkikonsernin talouden ja toiminnan puolivuotisseuranta oli toimitettu sähköisessä muodossa ja talousjohtajan suullinen katsaus ”kuullaan kuluvana vuonna”. Teknisen johtajan irtisanoutuminen ja jääminen eläkkeelle ensi talvena saatettiin valtuuston tiedoksi. Ranta-Koivistoon rakennettavan Kangasalan Lämpö Oy:n voimalan biopolttoaineesta ja polttokattiloista ei saatu selvyyttä, mutta lainan takaus myönnettiin. Uusi 12 MW voimala on pakko rakentaa, sillä nykyinen Pikonkankaan lämpölaitos sijaitsee ykkösluokan pohjavesialueella ja sen toimintaa ei voida jatkaa öljyvahinkovaaran takia.

Kokous päättyi siihen mistä alkoi eli Kangasalan Uimahalli Oy:n toimintaan. Valtuustoaloitteen uimahallin osakeyhtiömuodon tarpeellisuudesta oli allekirjoittanut kuusi valtuutettua (vas+vihr). Aloitteen mukaan uimahalli ei toimi vapailla markkinoilla, ja siksi osakeyhtiömuodolle ei ole perusteita. Kaupungin oma palvelutuotanto ei mahdollistaisi liikesalaisuuden väärinkäyttöä, ja hallinnon avoimuus olisi perusteltua voimakkaasti verovaroin tuetussa laitoksessa. Ylivoimaisesti suurin osa Suomen uimahalleista on kuntien omaa palvelutuotantoa, ja osakeyhtiöt ovat poikkeus.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Valtuustoaloite Kangasalan uimhallin hallinnosta

Miksi Kangasalan uimahallin yhtiöittäminen epäonnistui? Verkkolehti Vasen Kaista.