14. kesä, 2022
Ylijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2021 sekä Saarenman kaavoitus puhuttivat pitkään Kangasalan uutta valtuustoa kesäkuun kokouksessa. Tampereen Ruskoon rajoittuva kaava nro 36 meni läpi eriävän mielipiteen kera. Vihreiden ja vasemmiston valtuustoaloite Kaukajärven-Pitkäjärven luonnonsuojelualueesta sai kaupungin myönteisen vastauksen.
Kangasalan vuoden 2021 tilinpäätöksen taseen loppusumma on 267 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 21. Tilikauden ylijäämä on 5,96 miljoonaa. Investointeja tehtiin 25 miljoonalla lähinnä Lamminrahkan lähiön rakentamiseen. Silti pitkäaikaisia lainoja ei otettu lainkaan 2021, vaan lainakanta väheni 14 miljoonaa ollen nyt 64 miljoonaa. Kangasalan asukasta kohti laskettu velka on nyt 1805 euroa, kun se oli 2262 euroa vuonna 2020. Se on 1200 euroa vähemmän kuin kunnissa keskimäärin. Kuntakonsernitaseen loppusumma on 373 miljoonaa ja ylijäämä 6,3 miljoonaa.
Talousarvio 2021 oli laadittu alijäämäiseksi, mutta tulos olikin ylijäämäinen. Valtuutetut kiittelivät ryhmäpuheenvuoroissa onnistuneesta taloudenpidosta. ”Olemme
saavuttaneet ja ylittäneet tavoitteet. Alijäämäisestä talousarviosta ylijäämäiseen tulokseen on saavutus”, hehkutti Merja Hackspik-Tuomisto (kok). Korona-ajan poikkeuksellisuus ja nousevien korkojen
riskit tuotiin esiin. ”Kangasala on saanut korona-avustuksia 12 miljoonaa euroa kahdessa vuodessa, ja se on maksettu valtionvelalla”, muistutti Simo Arra (kesk). Hän varoitti myös lähestyvästä talouskriisistä
ja korkotason nousun vaaroista. Yhden prosentin korkotason nousu lisäisi lainanhoitokuluja 640000 euroa ja kaksi prosenttia 1,28 miljoonaa. Ukrainan sodan ja uuden eurokriisin riskeistä varoiteltiin. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt
Maiju Nupponen arvosteli Kangasalan kaupungin propagandaa, jonka mukaan Kangasala kärsii siitä, että sote-menot ovat muualla kasvaneet, vaikka meillä sote on hoidettu tehokkaasti.
- Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
ei jaa tätä näkemystä. Kangasala on käyttänyt sote-palveluihinsa liian vähän rahaa, minkä vuoksi asukkaat eivät ole saaneet tarvitsemiansa palveluja joko oikea-aikaisesti tai lainkaan, Nupponen sanoi.
Saarenmaan osayleiskaava nro 36 aiheutti pitkän väittelyn. Alue rajoittuu Tampereen Ruskon teollisuusalueeseen ja Annalan lähiöön. Kaavan mukaan sinne olisi tulossa laajoja yritysalueita ja 7700 asukasta. Tampereen eteläinen kehätie II kulkisi alueen läpi Ruskosta Kangasalan Lentolan risteykseen. Laskelmien mukaan Kangasalan läpi kulkisi 6000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jussi Haavisto (kok) kiitti kaavan tarjoamia laajoja yritysalueita ja merkittävää asuinrakentamista: ”Kasvu rahoittaa paremmin kuin velka.” Vihreiden Stiina Lahikainen suhtautui kaavaan kriittisesti, mutta piti sitä luonnoksena. Ongelmallisina hän piti Kaukajärven yli kulkevaa Kuuselantietä, kehä II:n tuomia saasteita sekä linjausta Alasen luonnonsuojelualueen läpi Pitkäjärven rotkon itäpäässä. Jari Markkinen (sd) myönsi, että laajat metsien hakkuut aiheuttavat hiilinielujen ja -varastojen menetyksen. Vihreät yritti vielä tehdä ponnen, jossa vaadittiin riittäviä luontoselvityksiä. Jussi Haavisto ja Jari Leino (ps) eivät hyväksyneet pontta, jolloin vihreät vetivät sen pois. Vasemmistoliitosta esitettiin kaavan palauttamista valmisteluun, mitä myös Tampereen kaupunki on esittänyt. Kiirettä ei ole, sillä rakentaminen alkaa vasta 2030-luvulla. Esitys ei saanut kannatusta, mutta pöytäkirjaan jäi eriävä mielipide.
Vasemmiston ja vihreiden valtuustoaloitteeseen uuden luonnonsuojelualueen perustamisesta Kaukajärven ja Pitkäjärven alueelle saatiin kaupungin myönteinen vastaus, jossa todettiin alueen täyttävän luonnonsuojelualueen kriteerit. Selvitystä vaativat yksityisille maanomistajille maksettavat korvaukset. Alue sijoittuisi Kangasalan ja Tampereen rajalle. Vastaava aloite on tehty myös Tampereella. Alue suojelisi erikoista Pitkäjärven rotkojärveä sekä Kaukajärveä, joka on tuhansien tamperelaisten virkistyspaikka. Kommenttipuheenvuoroissa toivottiin, että samanaikainen Saarenmaan kaavoitus ei pilaisi Pitkäjärveä.
JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu
(vas)
Lisätietoa: